Mikrosäästäminen on suosiossa
Suomessa mikrosäästämisen palvelun otti ensimmäisenä tuotevalikoimaansa S-Pankki pari vuotta sitten. Pian samanlaisista säästämisen tuotteista innostuivat myös muut Suomessa toimivat pankit, ja tällä hetkellä mikrosäästämistä harrastaa jo yli 100 000 suomalaista. Ja määrä on kasvussa. Mutta mitä on tämä paljon puhuttu mikrosäästäminen?
Säästöön shoppailemalla
Mikrosäästäminen on käytännössä sitä, että arjen ostoksia tekemällä laitetaan samalla sivuun pieniä summia esimerkiksi eteenpäin sijoitettavaksi, tai vain säästöön laitettavaksi. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla. Eri pankeilla on mikrosäästämiselle omat automatisoidut palvelupakettinsa, ja tutustuimme parin kotimaisen pankin tarjoamiin vaihtoehtoihin.
S-pankilla on mikrosäästämisen pioneerina ja osuuskaupan bonusjärjestelmän myötä käytössään useampi säästämisen vaihtoehto, ja tätä kokonaisuutta kutsutaan nimellä Säästäjä. Asiakkailleen S-pankin palvelun käyttöönoton tekee houkuttelevaksi vähäiset ylläpitokulut sekä säästämisen helppous. Vaihtoehtoina asiakkaalla on ohjata ostoksista kuukausittain kertynyt S-Bonus automaattisesti rahastoon, tai siirrettävän summan voi määritellä myös itse. Päivittäisostosten yhteydessä tehdyistä korttimaksuista S-pankin mikrosäästäjä siirtää, asiakkaan niin halutessa, euron per kortin käyttökerta säästöön, ja sieltä edelleen rahastoon siirrettäväksi. Rahastoon voi siirtää, ja sieltä nostaa varoja milloin haluaa – pienellä viiveellä tosin. S-Pankki ei veloita merkinnöistä tai lunastuksista erillisiä palkkioita, ja ainoa kulu joka pankille menee on 0,5 prosentin juoksevat kulut vuodessa.
Osuuspankki puolestaan tarjoaa asiakkailleen Säästölipas-nimellä mikrosäästämisen palveluja. Säästölippaan avaaminen on asiakkaalle maksutonta, ja korttimaksun yhteydessä säästöön automaatisesti laitettavan summan voi myös määritellä itse. Tarjolla on lisäksi vaihtoehto, jossa viikottain siirretään automaattisesti asiakkaan valitsema summa sijoitusrahastoon siirrettäväksi, eli hyvin samanlaisesta palvelusta on kyse kuin S-pankin mikrosäästämisessäkin. Säästölipas-palvelu on Osuuspankin asiakkaille maksuton, ja rahastosijoittamisessa pankki perii palveluhinnaston mukaiset maksut.
Tästä on siis yleisimmin kyse:
- Jokaisen pankkikortilla tehdyn ostoksen perusteella siirretään pieni ylimääräinen raha säästöön tai edelleen sijoitettavaksi.
- Säästöön kertyneet varat, tai esimerkiksi ostoksista kertyneet bonukset siirtyvät eteenpäin edelleen sijoitettavaksi esimerkiksi rahastoihin.
Kenelle mikrosäästäminen erityisesti sopii
Monelle tavalliselle, työssäkäyvällekin kansalaiselle säästäminen on vaikeaa. Saatetaan ajatella, että hoidetaan ensin arjen välttämättömyydet, ja siirretään sitten kuun lopuksi yli jäävä säästöön. Vaan usein kuitenkin huomataan, että kaikki meni, eikä säästöön jäänyt kuitenkaan mitään. Tai jos säästötilille on tilipäivänä siirtänyt optimistisesti hieman rahaa, tulee ennen seuraavaa tilipäivää usein vastaan tilanne, että rahat on kuitenkin nostettava säästötililtä.
Toki mikrosäästämisessäkin säästöön siirtyvät rahat menevät samoista varoista kuin muissakin säästöyrityksissä. Mutta pieniä etuja mikrosäästämisessä kuitenkin on muuhun verrattuna. Ensinnäkin rahastoihin siirrettyjen varojen nosto ei käy aivan käden käänteessä, vaan siirtymiseen tilille ja käyttöön kuluu aikaa aina muutama päivä. Ja toisaalta säästöön siirrettävä raha ei mene isona kertasummana, vaan se kertyy pienistä virroista.
Tästä juuri on kyse mikrosäästämisessä, eli siirretään säästöön niin pieniä summia, joita ei huomaa puuttuvan arjessa. Kuten esimerkiksi siten, että jokaisesta korttiostoksesta siirtyy vaikkapa euro säästöön. Ehkäpä tämän euron voi todellakin jopa säästää, jättämällä vaikkapa suklaapatukan kauppareissulla ostamatta tai valitsemalla hieman edullisemman tuotteen. Näin kyse on todellisesta säästämisestä, kun sen eteen hieman myös tingitään hankintoja tehdessä.
Miten voi välttyä kuluttamisen kiusaukselta, polttelevatko rahat aina
Säästämisessä pätevät mainiosti sanonnat, että joka pennissä on miljoonan alku, sekä nälkä kasvaa syödessä. Eli kun säästämisessä pääsee alkuun, ja saa kasaan mukavan pienen pääoman, alkaa koko homma sujumaan kuin itsestään. Näitä vaivalla kokoon saatuja säästöjä ei teekään enää mieli tuhlata mihin vain mielijohteeseen, vaan mahdollista jatkokäyttöä haluaa harkita usein hieman syvemmin.
Toki aina voi tulla vastaan tilanteita, jolloin säästettyjä varoja tarvitsee välttämättä käyttöön, ja sehän on toisaalta osa säästämisen ideaakin. On mistä ottaa silloin, kun tarvitsee. Mutta pieniin heräteostoksiin ja menoihin, jotka voi lykätä seuraavaan tilipäivään, ei tule välttämättä otettua niin herkästi rahaa säästöstä silloin, kun rahoihin ei pääse ihan heti käsiksi. Tämän vuoksi rahastot tai tili, johon ei ole liitetty maksukorttia, ovat hyvä säästämisen apuväline.
Säästämisen automatisointi on hyvä apu kaikille säästämiseen, ja on hienoa että pankit ovat alkaneet tarjota tällaisia pieniä arjen keinoja. Kannattaa tutustua oman pankin tarjontaan mikrosäästämisen osalta, ja löytää juuri se itselle sopiva keino laittaa hieman sukan varteen pahan päivän varalle. Tai säästää vaikkapa lomamatkan tai muun mukavan tavoitteen saavuttamiseksi.